Masu

Juuri tuli edellisessä merkinnässä haikailtua Masun perään. No, nyt taitaa olla haikailut jo taakse jäänyttä elämää. Olen jo pari päivää tunnustelut mahaa kohdun kohdalta ja ihmetellyt sen kovaksi, tasaiseksi ja vähän ulkonevaksi muuttunutta muotoa. Nyt uskallan olla jo aika varma siitä, ettei kyse ole pelkästä toiveajattelusta, vaan Masu ihan oikeasti on alkanut kasvaa. Tämä on ihanaa!

Nyt on rv 10+3. Suunnilleen 10+0 tienoilla rupesin ensimmäistä kertaa jotain poikkeava muotoa havaitsemaan.

Poks

Niin kuin foorumeilla ruukaavat sanoa, poks kun tuli uusi viikko täyteen. Tuossa vieressä olevassa widgetissä lukee hienosti että 10 viikkoa ja 0 päivää (numeroa klikkailemalla ovi vaihtaa sitä millä tavalla raskauden kesto siinä näytetään). Päästiin jo kaksinumeroisiin lukuihin. Nyt on siis 11. viikko. Vauva näyttä widgetin perusteella jo aivan valmiilta ja oikealta ihmiseltä. Tänään on se merkittävä päivä, jolloin kaikki sisäelimet pitäisi olla muodostuneet ja vauva ei enää ole alkio vaan nyt se on sikiö. Odotan todella kovasti seuraavaa ultraa, koska takaraivossa jäytää pelko siitä, että vauvani onkin kuollut. Vaikkei sellaista olekaan syytä pelätä. Viime päivinä on ollut kohtukipuja, joutuisivatkohan kohdun kasvamisesta? Toivottavasti johtuvat. Sehän olisi vain hyvä asia. En malta odottaa että saan Masun. Olen aina unelmoinut sellaisesta, se on kaunein asia maailmassa. Kauniimpi kuin jo syntyneet lapset, mun mielestä.