Eilen postilaatikossa odotti paksu kirje. Sen avaaminen toi kyyneleet silmiin, koska asia oli yhtaikaa iloinen ja hyvin surullinen. Kutsu hedelmöityshoitoihin julkisella puolella olevalle lapsettomuusklinikalle. Miksi meidän piti joutua tähän tilanteeseen saakka? Tämä oli jo kauan ennen yrittämisen alkamista pahin painajaiseni, jonka toteutumiseen en kuitenkaan uskonut, koska eihän koskaan minulle voi tapahtua mitään pahaa. Niinhän sitä luulisi.
En ole vielä päättänyt, menemmekö tuonne julkiselle puolelle hoitoihin, vai yksityiselle. Yksityisellä ei tarvitse jonottaa, mutta siellä pitää maksaa. Toisaalta jonotusaika ensikäyntiin julkisella puolella on näköjään vain 4 kk sen kutsun mukaan. Minä olin varautunut puolen vuoden odottamiseen.
Odotan nyt kuitenkin elokuuhun saakka ennen kuin teen mitään päätöksiä hoitopaikan suhteen. Minullahan piti olla kesäloma näistä asioista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti